No hei, minä täällä! Elossa ollaan. Kuulkaas niin kerron.
Tämmösissä tamineissa vietin mummun ja papan 55v hääpäivää. Tai tarkemmin ottaen se oli jo aiemmin kesällä, mutta pari viikkoa sitten käytiin lounastamassa. Ruoka oli varsin hyvää, teki mieli ottaa vähän taskuun ja viedä kotiin. Onneksi ei ollu taskuja.
Ostin tänään profeel jotain outoo proteiinirahkarae. Eihän toi edes tarkota mitään. Tai tarkottaa, mutta kuulostaa tosi hassulta, varsinkin maistuu ku en kaupassa lukenu sitä raetta ja luulin että saan rahkaa mutta tässä mä vaan iltapalaksi syön kolmatta kertaa tästä samasta purkista tätä hirvitystä joka on mandariini-appelsiini-rahkaa, johon on sekotettu aimoannos raejuustoo. Onkstää nyt näitä bodarien juttuja, mä kyllä todella otan osaa, jos bodarit joutuu syömään tämmöstä ja sitten ne näyttää siltä että ne räjähtää pian. Mutta oon siitä tyytyväinen, että ostin eilen illalla viimetöikseni muroja. Syön niitä ilolla sitten taas huomenna aamulla. (Tuli nimittäin viimenen niitti murohimoihin, kun kattelin Pulp Fictionia ja siinä se diilerisälli röhnöttää aamutakki päällä, syö muroja ja polttelee varmaan jotain tosi laitonta ainetta.)
Viikko ja yksi päivä ennenkö ostin proteiinirahkaraetta alotin työssäoppimisen Pappilan päiväkodissa. On kyllä ollu huiman kivaa. Se vaan, että ei se ulkona bostailu vaan tuu koskaan oleen mun juttuni, mutta muuten menee päivät vikkelään. Lapset on siitä kivoja, kun niillä ei oo oikein samantyyppisiä noi ennakkoluulot kun meillä isoilla. Niitä vähän arvelluttaa kurkkuviipaleet ja viinirypäleet, mutta ei niitä sitten kiinnosta vaikka ne istuis kakalla huussin ovi levällään samalla, kun kaks eri väristä tyyppiä kaivaa nenää siinä vieressä ja leikkii supermiestä. Se on kaikki ihan ok. Mun mielestä se on siistiä. Tätä hauskuutta jatkuu joulukuun lopulle asti, että siitä varmaan saa aika moni kaveri vielä kuulla enemmän kun jaksaakaan.
Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, valmistun toukokuussa. Juhon kanssa jo suunniteltiin juhlamenu:
-kaviaaria ja viiriäistä (+ sen munia)
-peltosirkkua upotettuna armanjakkikastikkeeseen
-palan painikkeeksi venäläistä sampanjaa
niin ja pukupakko!
Luulen, että niistä juhlista tulee näyttävät.
Hyvistä pidoista tuli mieleeni sunnuntai. Oli nimittäin kiva ilma niin me päätettiin lauantai vässyköinnin jälkeen Sannin kanssa ryhdistäytyä ja käytiin sitten kaupungilla tekemässä hankintoja. Pipoa ja sormikasta viileneviin aamuihin ja ehkä vähän jotain ei niin tuikitarpeellistakin. Käytiin lepuuttamassa Aschanissa ja tässäpä teille vähän kuvallista maistiaista sieltä. Kannattaa käydä! Ja ottaa iso kuppi.
Aurinkoista viikkoa. Kannattaa ottaa vähä d-vitskuu muuten! Toisille voin suositella myös adrenaliinii.