Tänään sain puhelun töistä, että siellä tarvittais koko kesäkuuksi pitkäaikaista sijaista. Tämä tarkoittaa sitä, että saan vähän suunnitella etukäteen mitä teen kesällä ja pitää esimerkiksi vuokranmaksuun liittyvää stressiä normaalia enemmän takavasemmalla. Kun soitin äitille ja kerroin, että töitä tuli niin se oli iloinen mutta kertoi myös olleensa tosi vihainen siitä kuinka riskillä lähdin tähän kesään. No mutta hei, joskus on pakko vähä ottaa riskejä kun elämä on muuten niin tasapaksua. (Myönnän, että tää oli ehkä vähän huono kohta, mutta nyt helpottaa!)
Toivottavasti noi viime viikon aurinkoiset ja lämpivät päivät tekis paluun pian, sillä tää viileys ei oo mun juttu ollenkaan! Tietysti on aina turvallisempaa kreisibailata sisällä kuin ihmistenilmoilla, jos kuviot on yhtä villejä kuin meikällä esim. tänään M.I.A.:n tätä biisiä joratessa.
Viikonloppu tulee olemaan mielekkään täynnä vipinää, sillä huomenna vietetään Tupun vanhempien luona juhlaa valmiin sisustussuunnittelijan kunniaksi ja lauantaina samasta syystä vähän rajummat kestit pitkin Tamperetta.
ps. nyt oon koukussa tumblriin, aika harvakseltaan sitä itse päivittelen mutta selaan intopiukeena muiden edesottamuksia siellä. Jos haluu vaklata mua siellä niin se onnistuu klikkaamalla tätä: strangely comforted