maanantai 26. syyskuuta 2011

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Excuse me, Mr.

Aamuvarhaisella heräilin miettimään syntyjä syviä. Heräsin myös siihen, että korvia palelsi. En kyllä oikein meinaa päästä sinuiksi uusittujenkaan ikkunoiden kanssa. Vetää ihan hirveesti. Mikä avuksi? Älkääkä vaan sanoko, että vedä takaisin. Pelailin hetken ja täyttelin ristikkoa (kyllä, olen mummu) ja sitten kömmin teekupposen kanssa olkkariin katteleen pari jaksoa Innoa ja samalla herätin Tupun karusti kauneusuniltaan.

Vietettiin oikein rento sunnuntai katsellen kaikkea hömppää ja höpötellen kaikenlaista.
En koskaan pääse yli Jartsan ihanasta reaktiosta tässä hupailussa....


Tupun pirteys tarttui lopulta minuunkin, vaikka tukkapäivä olikin aika huono. Aurinkokin jaksoi paistaa ja melkein lämmittikin.






Mikäli jollakulla jäi trauma Noriko Show:n mieleenpalauttamisesta, voi tämän avulla yrittää saada ajatuksensa muualle:

lauantai 24. syyskuuta 2011

Ikea.


Seikkailtiin eilen Sannin ja Matildan kanssa Ikeassa. Normaalin Ikea-reissun tavoin tälläkin kertaa mukaan mahtui makumieltymysten eroavaisuuden ihmettelyä ja lentäviä lauseita. Hauskuus kuitenkin alkoi vasta siinä vaiheessa, kun tavaroita alettiin lastaamaan autoon. Normaalia kaavaa noudattaen, vaikeuksia oli luvassa. Epätoivon ja epäuskon jälkeen eräs naishenkilö tarjoutui tuomaan Sannin sängyn keskustaan ja olimme enemmän kuin iloisia tästä. Usko ihmisiin palannee askel kerrallaan. 



Mulla on tällä hetkellä fiksaatio kaikkeen valkoiseen. Haluaisin maalata kirjotuspöytäni ja eteisen naulakon valkoiseksi, mutta en ainakaan usko saavani lupaa ensimmäisenä mainitun modailuun. Mukaan lähti mm. nämä (unohtamatta ikea-sipsejä, joita voin suositella aivan jokaiselle):


maanantai 19. syyskuuta 2011

Kallio.







Vietin kivan viikonlopun Helsingissä Sailan luona. Perjantaina olimme Sailan
Tupun kanssa Skins partyissa Playgroundissa. Musiikki jyräsi suoraa tajuntaan ja 
meininki oli melko mahtava. Kolme kertaa eksyin sinne pimeään ja sokkeloiseen baariin,
enkä olis osannut uloskaan ilman Sailan ohjastusta. Ikimuistoiset bileet!

Sara houkutteli mua ja Sailaa lauantaiksi katsomaan keikkaa Liberteen (vai oltiinkohan me 
edes siellä....) ja iltahan sai varsin riemukkaan käänteen, kun Sailan luo tulikin väkeä.
Pakko muuten vielä antaa Peetulle ja Jennille erityismaininta viihdyttävästä biljardiottelusta.
Olitte molemmat ällistyttäviä! Toinen erityismaininta menee Sailan lähellä olevalle pitserialle,
josta sain todennäkösesti parhaan pitsan tähän astisessa elämässäni!





perjantai 16. syyskuuta 2011

vuoden opiskelija

Oon niin ylpeä itsestäni, mulla meni tänään koe niin hyvin, että en voinut uskoa sitä tehdessäni silmiäni. Tuntui, että tiesin vastauksen kaikkeen mitä kysyttiin ja minua ja koulumenestystäni paremmin tunteva ymmärtää tilanteen historiallisuuden.





Kokeeseen lukiessani koin eräänlaisia valaistumisen ja hulluuden rajamaille sijoittuvia tunne-elämyksiä, mutta eipä ihan jokainen osaa ulkoa ihmisen luita! Hah. Kyllä nyt leijutaan ja viikon päästä olen unohtanut kaiken.

Nyt kun tän opiskeluaiheen makuun päästiin niin pakko vielä mainita, että siinä meni vain yhdeksän kuukautta, että sain opiskelijakortin hankittua! Miettikää! Suorastaan tehokasta toimintaa ja sekin homma oli yksi tuskien taival kiitos vr:n toimivien palveluiden ja kaatosateen. Mutta sisulla mentiin ja hymyllä! Tähän kaameaan farssiin mahtui epätoivoinen indiejäbä ja meikän semirallienglanti, teneriffamummu matkahuollossa ja naapurin mummulle avasin oven(olis meinaa jollekkin lukoista paremmin tietävälle hommaa, vaikein ovi koskaan) ja sain halauksen kun se pääsi kotiinsa. Lahjoitin myös 35senttiä Punaiselle Ristille, että kyllähän tässä jo melko hyvin mielin saa lähteä huomenna Helsinkiin krebaamaan. Vai mitä?



Päiväänne piristämään tai kauhistuttamaan loppuruno, jonka kirjoitin iltapalasta haaveilevalle vaimolleni:

ota leipää rakas
tuore tai pakas
pysyt paremmin kasas
lupaan lopettaa tähän että otat mut viel takas


Kivaa viikonloppua kaikille!