How could that happen again?

Hanna järjesti eilen tyttöjen lanit. Toisin sanottuna ohjelmassa oli Suomi-Slovakia -matsin katselua, vanhaa Nintendoo, karaokee ja tajuttoman hyvää grillimättöä. Ainiin kasipallo- ja mustikkashotteja. Iltahan olis jatkunut vaikka minne asti, mutta kahden aikaan likat sai liikettä niveliin ja lähtivät baariin, ite hipsin kotiin ja simahdin äkkiä. Tänään en oo saanu aikaan muuta kuin jynssäsin lenkkareistani vappuiset ruskeat vauhtiraidat, jotka suolasin ittelleni pillimehuhenkisellä kaakaopurkilla. Hyväksi todetulla marseillensaippua-hammasharja -kombolla lähti jälleen ja taas kehtaa liikkua julkisilla paikoilla. Tämän lisäksi en oo juuri muuta tehnyt kuin katsonu Greyn kutoskautta ja uusimmat 2Broke Girlssit. Jotenkin tuo peitonalainen elämä tuntuu nyt parhaalta vaihtoehdolta. Ei huvita nää hommat!

Tsekkasin juuri meilistä, että näyttösuunnitelma meni kerrasta läpi, tosin opelta oli tullu melkein kymmenen kohdan lista, mihin kaipasi tarkennusta ja lisäystä. Kumminkin sen verran ilmeisesti pieniä juttuja ja luottoo löytyy, ettei pistänyt mua korjaamaan suunnitelmaa vaan kehotti osottamaan tän tietämyksen ja osaamisen sit näytössä ja arvioinnissa. I'm ok with this. Sen verran kieli poskella tuli suunnitelma kirjotettua, että ei voi muuta kuin huokasta helpotuksesta. Keskiviikkona se sit alkaa, meikän lähäriopintojen viimenen näyttö. Emmä suoraansanoen enää kauaa oiskaan jaksanut. Erilaista todistella jokasella solullaan osaamistaan, kuin olla oikeissa töissä. Arviointikeskusteluhiillostus ei edelleenkään miellytä ajatuksen tasolla. Onneksi siihen ei kuole.

Mä ymmärsin äskettäin yhden asian. Ollu sellanen fiilis, että jotain puuttuu. Tähdet ollu vähä poissa raiteeltaan. Sitten sen keksin; oon laiminlyönyt elämäni naista vaikka kuinka pitkään. Loppuillan aion kuunnella ainoastaan PJ Harveyn musiikkia ja kieltäytyä todellisuudelta. EDIT: No oke vähä Cat Powerii kans.

Mutta hei, ensiviikosta tulee reipas! Oon päättäny nyt unohtaa kaikki ärsyttävät asiat ja keskittyä siihen mikä tekee mut iloseks, eikä niinkään turhautuneeks. Jep.