Huhhu. Kuusi ihanaa vapaapäivää alkavat käydä vähiin. Tulivat todella tarpeeseen, tuntuivat pitemmältä ajalta ja kivaa tekemistä riitti jokaiselle päivälle. Perjantaina lähdettiin Sannan ja Jounin kanssa kohti Turkua, jossa sitten me ja Nadja Ruissailtiin perjantai. Pariskunnan lähdettyä kotiin jäätiin Nadjan kanssa (mukana myös Pete ja sen kaveri Antti...voi poijjaat)loppuviikonlopuksi vielä nauttimaan hyvästä musiikista, huippukeikoista, virkistävistä juomista ja noh, ei niin kauheen kehuttavasta säästä saatika 'kotiruoasta', jolle voin antaa mitään syyllisyyttä tuntematta 0/5. Mutta kyllä me tsempattiin koko kävely- ja leirintähomma tosi hyvin mun mielestä, vaikka ollaanki vähä kaupunkilaisia. Ainoo haaveri, mikä reissulla sattui oli se, että poltin Sannin telttaan reiän huolimattomana ja se kyllä harmittaa. Sekin vähän harmittaa, ettei ollut mukana enempää vaatetta. Olisin nimittäin halunnut sunnuntai-iltana liittyä mutapainikarkeloon alueella. Harvoinpa näkee Suomessa festareilla semmosta maaperää ja asiasta villiintyviä ihmisiä. Meni se mudan ja veden määrä niin yli, ettei kukaan tuntunut enää olevan edes pahalla päällä asian suhteen. Huumoria ja hulluttelunhalua löytyi repunpohjalta ainakin melkein kaikilta.
Itselleni myöhempiä aikoja ilahduttamaan haluan vielä listata musiikkiasiat, joiden todistamisesta uskon saaneeni puhtia ja intoa loppukesän duuneihin:
- Ewert And The Two Dragons - Ehdittiin nähdä melkein koko keikka ja ilahduin laulajajäbän suomenkielisistä välispiikeistä, vaikutti kovin ihanalta tyypiltä eikä musiikki mun mielestä ainakaan ole mitään turhanpäiväistä humpuukia
- Yeasayer - Ai että, tästä mää nautin! Sai jammailla auringonpaisteessa ja ihmetyttää vaan ettei ollu enempää yleisöä. Pakko mainita, että mulla tuli jotenkin basistista mieleen Freddie Mercury :D
- Refused - Tuntui aika siistiltä nähdä tollanen legendabändi, vaikkei itsellä ookkaan mitään suurta tunnetta ollu asiasta. Jaksoi vaan lämmittää fanien hurmos ja olihan se ny iha pirun hyvä keikka.
- PULP - Nonii..... mä en tuu ikänä unohtaan Jarvista. Enkä niitä tanssiliikkeitä, joita nappasin vähän videollekkin. Riemun määrä oli jotain niin uskomatonta sillä hetkellä, kun kuulin This is Hardcoren ensimmäiset tahdit. Pelkkää iloa koko keikka.
- The Cardigans - En jotenkin syttynyt sillä tavalla, kun oletin syttyväni. Syynä saattoi olla se, että Cardigans oli lauantain eka bändi, jota katsoin. Muutenkin jaksan vähän kapinoida sitä vastaan, että tuollanen bändi tulee tänne soittamaan yhtä levyään. Toki oli aika siistiä kuulla My favourite game livenä (sekin tuntu tosin aika latteelta vedolta), kun oon fiilannu sitä jonain pimputusversiona aikanaan jo Jäätelöauton pc-peli -tetristä pelatessani.
- Santigold - Hands down. Iha saakelin lahjakas mimmi. Laulu oli laadukasta kuin levyllä ja lavakarisma vailla vertaansa. Tanssitytöt olivat myös hämmentävän taidokas kaksikko ja kaiken kruunasi se, että lavalle pääsi bailaaman älytön joukko faneja. Miltei parasta koko viikonloppuna.
- Chisu - on se vaan tämäkin nainen kehittynyt ihan pirusti siitä, mitä oon aiemmin livejuttuja nähnyt netistä. Taitoa ja karismaa ja pirun hienot korkkarit. Myönnän olevani Chisun fani. Vain Minä ja mun pää jäi puuttumaan.
- Huoratron - Mieletön. Aivan älyttömän mieletön. Kaiken kertokoon keikalla takavasemmalta kuulemani ~25v onnelajäbän kommentti kaverilleen: On tää aika rytmikästä. Mää kyllä pidän Huoratron-jäbää yhtenä viileimmistä jäbistä ikinä.
- Bloc Party - Ei haitannut sade eikä mikään muukaan. Tulin BP:n keikasta iloiselle mielelle ja maanantaina uutisia lueskeltuani vielä iloisemmaksi siitä, että neljäs levy on tulossa vaikka ovat jossain välissä jo laittaneet pillit pussiinkin. Muutama biisi soi uudelta levyltä, ainakin yksi vaikutti hyvin bailattavalta. Jään odottamaan Fouria.
- Metronomy - No tämä se vasta yllätti! Olin The Bayn ja The Look-biisin perusteella varustautunut ajatuksella, että tulee olemaan semmoista leppoisaa, diskriitin jorauksen musiikkia mutta hitto, Metronomyn keikkahan oli huikee. Yllätyin muutamaan kertaan biisien raskaudesta (en tiiä onko tää nyt oikee adjektiivi, mutta ehkä saatte idean päästä kiinni) ja pakko sanoa, että Metronomyn basisti ei oo mikään eilisen teeren poika.
- Snoop Dogg - Aika once in a lifetime-kamaa. Mut yllätti se, että Snoop otti niin paljon kontaktia yleisöön. Voihan sen ehkä nähdä artistin laiskuutenakin ja helppona tapana tappaa se tunti, mutta mun mielestä se nimenomainen tunti sisälsi pössyttelin lisäksi myös ilman päihteitäkin saavutettua hyvää mieltä. Menisin kattomaan uudestaankin.
 |
| kännykkälaatua jes! |
- Two Door Cinema Club - Ihastuttavan innokas ryhmä oli lavalla. Fiilasin myös yleisön innostusta, ei paljoo ollu tietoo kaatosateesta eikä sunnuntaiväsymyksestä. Tanssittavuusprosentti korkee ja keikan päättänyt I Can Talk oli multa jotenkin ihan unohtunut biisi ja olikin sitten iha huippua bailata sen tahtiin ja lähteä sitten leirintään viettämään viimeistä pitkää ja kylmää yötä.
Mielestäni hyvä saavutus. 12 keikkaa ja sitten Apista ja DE:täkin kattelin vähän aikaa. Se oli ihan pettymys, että Karri Koiran ja Ruudolffin keikka oli Lounalavalla, joka on anniskelussa ja suosio oli niin älytön että sinne oli varmaan 100metrin jonot eikä ollu toivettakaan päästä sinne joraamaan. Tästä tulen toipumaan. Ja pakko mun on sanoa viikonlopun perusteella, että kyllä Ruississakin on mahdollista pitää hauskaa ja olla hyvällä mielellä. Se on vaan ittestä kiinni.
Janni tuli maanantaina todistamaan mun festarikoomaa. Ilta menikin lähinnä pyrkimyksessä pysyä hereillä. Eilen sain vähän virtaa itseeni ja käytiin evästämässä Zarillossa Creek burgerit. Oli jälleen niin hyvää. Illalla käytiin katsomassa Leeviä ja haettiin Peetu meille. Juhokin liittyi seuraan ja ilta meni nopeasti. Tiistaitummille päästiin lähtemään vasta joskus vähäsen ennen yhtä ja sielläkin aika kului liian nopeasti. Hyvän aikaa pilkun jälkeen lähdettiin hakemaan pitsaa, mutta se onkin sitten jo niin pitkä tarina että sen kerroin vain harvoille ja valituille.
Tänään näytettiin Sannin kanssa Jannille mitä muita maittavia ruokapaikkoja Kuopiosta (lue: Tampereelta) löytyy. Joskus Janni oli toivonut pääsevänsä Vohvelikahvilaan ja sinne sitten mentiin herkkuvoffeleille. Nyt on maha täynnä ja väsy painaa. Ja oikeastaan on kivaa mennä huomenna töihin.
Huh, nostan hattua jos joku tän jaksoi kokonaan lukea. Kuvia näistä riennoista saattaa ilmestyä lähiaikoina Nadjan ja Jannin blogeihin. Kiinnostuneet voivat jäädä seuraamaan tilanteen edistymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti